Joka vanhoja muistaa- mutta pikkusen on muisteltava

Varsinaisesta erosta on jo aikaa, mutta tunnemuisti on tuore. Meillä oli olevinaan erityinen suhde, jossa piti voida sanoa suoraan, jos siitä halusi eroon. Tarinamme on kuitenkin ihan samanlainen kuin niin monella muullakin. Kaikki merkit olivat olemassa: mies aloitti uuden upean työn, rupesi laihduttamaan, peilailemaan ja kuntoilemaan, kännyköihin tuli kaksinkertaiset salasanat, poissaolot olivat melkoiset ja kotona kävi enää kiukkuinen ja perustyytymätön mies. Ja tajusinko mitään- en osannut enkä halunnut.

Kunnes miehen häiriökäyttäytyminen meni niin överiksi, että tein jotain, mitä en olisi koskaan uskonut tekeväni: mursin tyttären avustuksella miehen kännykän kaksoissalasanan ja voila!: koko karmeus ja komeus tuli eteeni samalla kertaa. En muuten suosittele seuraavaa kenellekään: luin kaiken, ihan kaiken. Sähköpostit, viestit yms. Tajusin jopa naurettavat salanimet yhteystiedoista. Viestien sisältö kertoi minulle, kuinka olin ollut ikävä vaimo ja kuinka tämä uusi nainen oli ihaninta ja kauneinta koko maailmassa. Meillä takana yli 15 vuotta arkea ja vaikeitakin aikoja- heillä puolen vuoden kiihko ja salaiset tapaamiset hotelleissa eri puolilla Suomea.

Miehen oli pakko tunnustaa kun löin faktat hänen eteensä. Keskusteluistamme tajusin, että jos vain mies saa vastakaikua, hän ei haluaisi luopua tästä vielä naimisissa tahollaan olevasta toisesta naisesta, vaan minusta. Minä tajusin, että en halua olla kakkosvaihtoehto ja kerroin muuttavani pois tyttären kanssa. Grande finale upealle liitolle- endeed!!

Ensimmäinen päätökseni itselleni oli, että joka päivä kampaan hiukset, meikkaan kasvot ja laitan korkkarit. Suojaan itseni ja lähden kunnialla. Näin se sitten itseasiassa melkein tapahtuikin muutamaa notkahdusta lukuunottamatta.

4 comments

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 35 = 41