Kuinka paljon kipua ja turhaumaa

ikkunaenkeliTapaan paljon ihmisiä, jotka ovat elämässään joutuneet kyykytetyiksi. Tiedät sen tilanteen, kun joku käyttää sinua kohtaa ylivoimaa tai valtaa ja kävelee ylitsesi ikäänkuin sinulla ei olisi mitään merkitystä tai ihmisarvoa. Ja aina joudut itse kärsimään tai maksamaan tai antamaan periksi. Koska raha, tai röyhkeys, tai valta, tai voima, tai pahuus. Annat periksi, koska et jaksa tai koska sinulle ei vaan anneta mahdollisuutta olla tasavertainen.

Maailmassa on liian paljon vääryyden voittokulkua. Sitä, kuinka röyhkeämmin ja julkeammin valehtelevat saavat sanoa sen viimeisen sanan. Ja liian usein se on mies, joka voittaa ja nainen, joka alistuu ylivoiman alle. Vaikka sunnuntaina oli kansainvälinen naistenpäivä ja moni päivitti facebookkiaan kauniilla kukkakimpuilla ja muilla mukavilla lahjuksilla, se ei mielestäni ole pelkästään tuon päivän tarkoitus. Kansainvälisesti ja ihan kansallisestikin katsottuna, naisten asema on vielä edelleen olla nöyrä ja antaa periksi. Liian usein.

Avioerossa nainen, joka ei jaksa pitää puoliaan, antaa asioiden olla ja maksaa vaikka miehen velat, että saisi olla rauhassa. Ja mies antaa asioiden tapahtua. Tai nainen on hiljaa ja suostuu liian pieneen elatusmaksuun, koska ei vaan jaksa riidellä ylivertaisen verbaaliakrobaattinarsistin kanssa. Ja mies antaa asioiden tapahtua. Voi, mikä uljaus! Oih, mikä luomakunnan kruunu! Lapsia hankitaan, mutta kun niistä onkin vähän vaivaa, ne on helppo ulkoistaa avioerossa toiselle vanhemmalle ja unohtaa. Koska oma elämä, koska itsensä toteuttaminen, koska elämisen sietämätön keveys.

Kuinka paljon kipua ja turhaumaa maailmassa kannetaan?! Kipua, joka on toisen aiheuttamaa. Turhaumaa, jonka kanssa vaan on elettävä ja jota täytyy sietää päivästä toiseen.

Rehellisyys ei todellakaan peri maata. Mutta se perii taivaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

+ 26 = 33