Pyhää ja arkea

ikkunaenkeliKun työssä on niin syvällä ihmisten arjessa ja vielä usein siinä nurjassa puolessa, tarvitsee latautuakseen välillä pyhää ja juhlaa. Ja tällä pyhällä tarkoitan myös sitä pyhyyden kokemusta, mikä ei ole ihmisen keksimää tai luomaa, vaan tulee usein yllätyksenä ja syvänä kokemuksena.

Pyhän kokemus. Minulle se on tietoiseksi tullutta hyvän ilman hengittämistä. Pyhä on kuin raikkaus, joka kirkastaa ja ylevöittää merkillisellä tavalla. Pyhä tuntuu. Tai tuoksuu tai jopa maistuu. Ja yleensä pyhän kokeminen saa minut hymyilemään ja katsomaan ylös.

Pyhän kokemukseen liittyy usein myös hetkellisyys. Pyhään ei voi jäädä, vaan on aina palattava takaisin, palattava arkeen. Mutta jokaisessa palaamisessa on uuden tuntu. Pyhän kokeminen nimittäin muuttaa aina ihmistä. Vaikka ei aina pysyvästi, mutta edes hetkiseksi kerrallaan.

Mitä sinä tarvitset pyhän kokemiseen? Tarvitsetko luonnon, auringon, metsän vai järven? Koetko pyhyyttä helpoimmin kirkossa? Vai kenties taiteen äärellä? Ehkä vastasyntynyttä katsoessasi?

Etsi oma pyhyyden lähteesi. Etsi ja viivy sen äärellä. Käy tankkaamassa ja hengittämässä. Anna pyhälle mahdollisuus. Se voi olla sinun mahdollisuutesi kestää tässä arjessa. Ja minun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

5 + 2 =